Lukio on yleissivistävä koulu, jonka käyneellä pitäisi olla valmiudet korkeakouluopintoihin. 1990-luvulla lukioon tehtiin isoja muutoksia, kun siitä tuli vuosiluokaton kurssimuotoinen koulu, jonka päättötutkinnon saattoi hajauttaa. Tämän jälkeen isoja muutoksia lukioon ei ole tuntijaon eikä opetussuunnitelman kohdalla tehty, mutta ylioppilastutkintoa on uudistettu merkittävästi. Aina ei olekaan ollut selvää, ohjaako lukiota opetussuunnitelma vai ylioppilastutkinto.
Nykyinen lukion opetussuunnitelma sisältää monta pakollista oppiainetta. Sellaisia reaaliaineita, joissa on pakollisia kursseja vain yksi, on yhteensä viisi (filosofia, fysiikka, kemia, psykologia ja terveystieto). Kahden pakollisen kurssin reaalieineita on kolme (biologia, maantiede ja yhtesikuntaoppi). Kolme pakollista kurssia on uskonnossa ja neljä historiassa. Ruotsia on opiskeltava vähintään viisi kurssia. Pitkän vieraan kielen ja äidinkielen oppimäärä koostuu vähintään kuudesta kurssista, samoin lyhyt matematiikka. Pitkän matematiikan pakollisia kursseja on 10. Taito- ja taideaineista musiikkia ja kuvataidetta opiskellaan pakollisena yhteensä kolme kurssia (yksi toisesta ja kaksi toisesta oppiaineesta) ja liikuntaa on pakollisena kaksi kurssia. Kun kaikkiaan kursseja pitää opiskella vähintään 75, muodostavat pakolliset kurssit jo 47-51 kurssia. Vapaasti valittavia kursseja on siis varsin vähän.
Opinnot lukiossa ovat pirstaleisia. Myös niissä oppiaineissa, joissa kursseja on enemmän, on oppiaine jaettu välillä keinotekoisestikin erillisiksi kursseiksi, joista ei muodostu kokonaiskuvaa oppiaineesta. Lukiota suoriteaan kurssi kerrallaan tähtäimessä ylioppilaskokeet. Opiskelijat alkavat jo lukion ensimmäisestä vuodesta lähtien suunnitella ylioppilaskokeisiin osallistumista ja priorisoivat vahvasti opiskeluaan. Ne oppiaineet, joita ei kirjoiteta, jäävät vähemmälle huomiolle ja niistä monelle riittää läpi pääseminen.
Lukioiden kiristynyt taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että lukioiden kokoa suurennetaan, ryhmäkokoja suurennetaan ja kurssitarjontaa pienennetään niin, että koulukohtaiset valinnan mahdollisuudet ovat jo olemattomat. Tarjolla on enää pakolliset kurssit ja valtakunnallisista syventävistä kursseista ne, joihin on ilmoittautunut tarpeeksi opiskelijoita. Opiskelijan kannalta lähes kaikki kiva ja houkutteleva on säästetty pois.
Tässä tilanteessa valtakunnassa valmistellaan uutta tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa kiireisellä aikataululla. Opetussuunnitelman pitäisi olla voimassa jo kahden vuoden päästä. Samaan aikaan ovat alkamassa sähköiset ylioppilakirjoitukset. Lukiokoulutuksen muutospaineet ovat suuret. Me koulussa työskentelevät odotamme hämmentyneinä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kumpikin muutos voi tuoda ennalta arvaamattomia seurauksia. Samaan aikaan korkeakoulujen opiskelijavalinta on muuttumassa. Olemma siirtymässä kohti vaihetta, jossa nuorelle on entistä useammin sanottava, että en tiedä, kuinka tässä tilanteessa kannattaa menetellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti