Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut haettavaksi 17 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen kehittämiseen. Tämä siinä tapauksessa, että rahoitus hyväksytään lisäbudjetin yhteydessä. Aikataulu on tietysti tiukka, hakemukset pitää jättää parissa viikossa. Nyt siis ympäri Suomea perusopetuksen kouluissa aletaan kehittää hankkeita, joihin kyseistä rahoitusta voisi käyttää! Pidetään palavereita, kirjoitetaan hakemuksia ja toivotaan, että me olemme keksineet sellaisen hankkeen, johon muutaman tuhannen edestä saisi rahaa käyttöön. Tietysti hankkeessa on myös omarahoitusosuus 30%, mutta sehän koulujen budjetista on vielä mahdollista kursia kokoon.
Tämä rahoituskuvio toistaa jälleen kerran sitä mallia, jossa rahoitusta voi hakea tietynlaisiin kehittämishankkeisiin, mutta sitä ei saa käyttää opetukseen. Hankerahoitusta saa yleensä käyttää toiminnan suunnitteluun ja ehkä laitehankintoihin. Yleensä tätä toimintaa varten joku opettaja irrottautuu osittain omasta työstään hankkeen toteuttamista varten. Toinen vaihtoehto on, että opettaja tekee hanketyön ylityönä. Kolmas vaihtoehto on, että hankkeeseen palkataan joku ihan ulkopuolinen suunnittelija.
Kuinkahan paljon rahaa ja ihmisten työaikaa menee sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä että kouluissa rahoitushakemusten laatimiseen, hakemusten käsittelyyn, hankkeiden toteuttamiseen muun koulutyön ohella, raportointiin ja raporttien tarkastamiseen! Tuon 17 miljoonan euron rahoituksen lisäksi tämänkin hanketoiminnan kokonaislasku on paljon suurempi. Kaikki tuo 17 miljoonan yli menevä kulu on puhtaasti hallinnollista! Ja tämäkään hanke ei tuo oppilaille pienempiä ryhmiä eikä parempia oppimateriaaleja eikä opettajille lisää mahdollisuuksia keskittyä oman työnsä keskeisimpään osaan eli opettamiseen.
Entä jos tämä summa rahaa jaettaisiin tasan oppilasmäärän mukaan? Ja koulut voisivat käyttää rahan siihen, mihin sitä eniten tarvitaan? Ei hakemusrumbaa eikä raportointivelvollisuutta! Jos kerran valtiolla on varaa antaa kouluille 17 miljoonaa, niin miksi sitä ei käytetä suoraan perustyöhön!
Tällä en tarkoita, että nyt haettavaksi tuleva raha olisi suunnattu väärin. Totta kai niitä asioita pitää tehdä, joita tuossa hankkeessa on tarkoitus kehittää. Kun tällaisia toimia tehdään määräaikaisilla hankkeilla, toiminta harvoin muuttuu pitempiaikaiseksi. Pahimmillaan hanketoiminta on koulun muusta työstä irrallista ja tuottaa kouluun lisää sitä paljon parjattua hallintoa. Suunnittelutyö ja erityisesti strategioiden kirjoittaminen on pääsääntöisesti hallinnollista työtä.
Parasta koulun toiminnan kehittämistä on taata kouluille riittävä rahoitus ilman ylimääräisiä kommervenkkeja. Oppilaat ja opettajat tarvitsevat työrauhan ja riittävät resurssit, niin koulun toimintakulttuuri kehittyy ilman erillisiä hankkeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti